Hyvää nikamaviikkoa (lue: luustoviikkoa)

Kategoria: Ajankohtaista, Osteoporoosimurtumat, Uutiset | 0

Hyvää alkanutta luustoviikkoa 15-20.10.2019 kaikille. Tämän viikon teema ovat nikamamurtumat, osteoporoosin onnistuneen torjunnan kannalta tärkeimmät murtumat.

Nikamamurtumien tunnistaminen on pitkälti vielä lapsen kengissä Suomen hyvässä terveyspalvelujärjestelmässä, vaikka nikamamurtuma on osteoporoosin diagnostiikassa ja hoidossa yksi tärkeimmistä ellei tärkein kulmakivi. Sen tunnistaminen on yhtä helppoa kuin murtuman tunnistaminen, jos vain nikamamurtuman olemassalolon mahdollisuutta oivalletaan epäillä. Nikamamurtuman toteaminen on niin selvä osteoporoosin merkki, että osteoporoosin luulääkehoito voidaan käypä hoito suosituksen mukaan aloittaa ilman luuston tiheysmittausta. – Sote ei ratkaise osteoporoosiongelmaa, vaan vie asiaa pikemminkin huonompaan suuntaan. Sensijaan terveydenhuollon osaaminen asiassa on ratkaisevaa ja sen parantaminen on todella tarpeen ja vaatii panostuksia ja työtä.

Nikamamurtuma on tavallisimmin ensimmäinen osteoporoosimurtuma. Nikaman solmuosa on hohkaluuta, jossa osteoporoosi etenee nopeiten. Osteoporoottinen nikama voi rusahtaa kasaan solmuosan etu-, takalaidasta tai kauttaaltaan. Murtuman syntyyn ei tarvita kummoisia rasituksia: horjahtaminen, kaatuminen, kumartaminen, ostoskassin tai matkalaukun nosto, ponnahdus, portaiden nousu, tuoliin istahtaminen eli pieni nikamaa rasittava liikahdus. Nikama voi murtua myös itsestään ilman mitään rasitusta.

Pahinta nikamanmurtumassa on se, että nikamamurtumia ja muita osteopo-roosiperäisiä murtumia alkaa ilmaantua lisää murtuman jälkeen niin kauan kuin murtuman yhteys osteoporoosiin oivalletaan ja osteoporoosin hoito oivalletaan aloittaa. Viidesosalla murtuman saaneista uusi murtuma ilmaantuu jo vuoden sisällä edellisestä murtumasta.

Tiedossani olevat murtumaennätykset ovat: miehillä 14 ja naisilla 12 murtumaa ennen osteoporoosidiagnoosia ja hoitoa. Ei hyvä asia. Kun ko henkilöiden osteoporoosin hoito alkoi, murtumakierre katkesi. Miehen pituus pääsi kuitenkin lyhenemään etsikkoaikana 15 cm. Se katsottiin terveydenhuollossamme normaaliksi muutokseksi, muuta selitystä asialle ei liene.

Nikamamurtuma on vaikea sairaus. Kun selkäranka luhistuu murtuman/murtumien seurauksena, rintakehä luhistuu, ryhti muuttuu kumaraksi (kyfoosi) ja alimmat kylkiluut alkavat nojata ja hangata suoliluun (lantiota) harjaa. Hankaus aiheuttaa kipua liikkuessa, kumartaessa ja jopa hengittäessä, koska hankauskohta ei ole nivel. Kipu vaikeuttaa liikkumista, jopa hengittämistä, kumartamista, portaiden nousua, kengännauhojen solmimista ym.

Kun rintakehä painuu kasaan nikaman murtuessa, keuhkojen hengitystila kutistuu ja keuhkojen ilmanvaihto ja tuuletus jäävät puutteelliseksi. Keuhkoihin iskee entistä herkemmin infektio, joka pahimmillaan voi olla vaikea ja hankalasti hoidettava ja kohtalokas keuhkokuume. Luhistunut rintakehä painaa myös vatsaa ja suolistoa estäen ja vaikeuttaen normaalia ruoansulatusta.

Kun terveydenhuoltomme ei ole vielä riittävän valveutunut nikamamurtuman tunnistamisessa ja sen yhteydestä osteoporoosiin, jää tunnistustehtävä pitkälti vielä henkilön omalle vastuulle. Siksi äkillisen selkäkivun ilmaantuessa ja kivun jatkuessa viikon tai pidempään, on 50 v ja sitä vanhempien henkilöiden perusteltua kysyä kipua tutkivalta ja hoitavalta lääkäriltään: ” Onkohan selkäkipuni syynä mahdollisesti nikamamurtuma?” Kysymyksen tarkoituksena on herättää lääkäri miettimään tätäkin mahdollisuutta.

Nikamamurtuman oireet ovat äkillinen selkäkipu, joka ei yleensä säteile ala-raajoihin kuten iskias. Kipu jatkuu pitkään kipulääkityksistä huolimatta. Murtuman seurauksena pituus lyhenee 3-4-5 cm ja ryhti muuttuu kumaraksi (kyfoottiseksi).

Jos ja kun nikamamurtuma tunnistetaan, paras kipulääke nikamanmurtumiin on vain lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettu luulääke kalsitoniini, jolla kipu helpottaa viikossa. Koska nikamamurtuma on luun murtuma, nikama paranee yleensä kuudessa viikossa edellytyksellä, että luun rakennusaineita on riittävästi käytössä (D-vitamiini, kalsium, proteiini)

HYVÄÄ LUUSTOVIIKKOA JA LIPPU KORKEALLE OSTEOPOROOSIN EHKÄISYN, TUNNISTAMISEN, HOIDON JA KUNTOUTUKSEN PUOLESTA.

Olli Simonen, Suomen Osteoporoosiyhdistyksen puheenjohtaja

ps lauantai 20.10.2019 on Maailman Osteoporoosipäivä ja silloin pukeudutaan luunvalkoisiin.

Vuoden 2019 opinto- ja virkistyspäivät Heinolassa 13.-14.6.2019

Kategoria: Ajankohtaista, Tiedotteet, Uutiset | 0

Merkitse ajankohta kalenteriisi. Päivien ohjelma valmistuu marras-joulukuun aikana ja löytyy näiltä kotisivuiltamme.

Ohjelmatoimikunnan tähänastisten kaavailujen mukaan ohjelmaan sisällytettäviä aihealueita ovat:

-opi lukemaan ja tulkitsemaan tiheysmittausten tuloksia
-osteoporoosin lääkehoito (hoidon periaatteet, lääkevaihtoehdot; sivuvaikutukset; murtumien paraneminen lääkehoidon aikana, hampaiden hoito lääkehoidon aikana)
-paras hoitotulos edellyttää aina omaa panostusta hoitoon
-mitä uutta D- ja K vitamiineista
-älä usko kaikkea, mitä mediassa kerrotaan
-älä jätä aivojasi narikkaan sammaloitumaan (dementoitumaan)
-liikunta on edellytys hyvälle luusto- ja muulle terveydelle

Virkiostysosio sisältää ainakin Heinolan kesäteatterin ensi-iltaesityksen ” Pokka pitää”. ”Pokka pitää” pitää on TV:stä tuttu Hyacinth Bucket (lue: bukee) sarja.

Alle yksivuotiaiden D-vitamiinin käyttösuositukset muuttuvat

Kategoria: Ajankohtaista, Uutiset | 0

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tehnyt muutoksia alle yksivuotiaiden lasten D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti 21.9.2018 kuntia, jotta neuvoloissa osataan neuvoa raskaana olevia ja imettäviä naisia ja lapsiperheitä uusista käyttösuosituksista.

Ohje:

1) Täysimetettyjen ja alle 500 ml/vrk äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta nauttivien lasten D-vitamiinivalmisteen käyttösuositus on jatkossa sama kuin aiemminkin, eli 10 µg/vrk ¹.

2) Äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta 500–800 ml/vrk nauttivilla lapsilla D-vitamiinivalmisteen käyttösuositus on 6 µg/vrk. Yli 800 ml nauttivilla lapsilla käyttösuositus on 2 µg/vrk.

Käyttösuositusten muutosten taustalla on EU:n asetus, jonka perusteella äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden D-vitamiinipitoisuuksia nostetaan Euroopassa. Suomessa uusia, entistä D-vitamiinipitoisempia tuotteita tulee myyntiin lokakuun alussa 2018.

D-vitamiinin saannin turvamarginaali on imeväisikäisillä pieni ¹. Siksi D-vitamiinivalmisteen käytössä on otettava jatkossa yksilöllisesti huomioon lapsen käyttämän äidinmaidonkorvikkeen tai vieroitusvalmisteen määrä.

Suositusten noudattaminen on tärkeää siksi, että runsaasti korviketta tai vieroitusvalmistetta käyttävä vauva voi saada helposti liikaa D-vitamiinia eli D-vitamiinin saannin turvaraja ylittyy ¹.

Muiden henkilöiden kuin imeväisikäisten lasten D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset pysyvät ennallaan.

Katso asiasta tarkemmin www.stm.fi/kuntainfo, siellä asiasta tiedote nro 12/2018

________________________________________________________________________________________________________________

¹ Olli Simonen:

Euroopan elintarviketurvallisuusviraston 26.6.2012 tekemän päätöksen mukaan päivittäisen D-vitamiinin kokonaissaannin suurin turvallinen määrä eri ikäluokissa on:

0-1 v 25 μg/vrk
1-10 v 50 μg/vrk

D-vitamiinin saanti on tärkeää myös koululaisilla

Kategoria: Ajankohtaista, Uutiset | 0

Vitaminoidut maitotuotteet ovat lapsille entistä tärkeämpi D-vitamiinin lähde. Joka viides alakouluikäinen lapsi saa liian vähän D-vitamiinia, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti Sonja Soinisen väitöstutkimus (https://yle.fi/uutiset/3-10357193). Tutkimuksen mukaan riittävä maitotuotteiden käyttö vaikuttaa eniten veren D-vitamiinipitoisuuteen alakouluikäisillä lapsilla. Lapsilla, jotka joivat vähintään kolme lasillista maitoa päivässä tai liikkuivat päivittäin yli kaksi tuntia, oli suuremmat veren D-vitamiinipitoisuudet kuin muilla. Soinisen mukaan D-vitamiinin tiedetään vahvistavan luustoa, mutta sillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten veren rasva-arvoihin.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että lasten suurempi veren D-vitamiinipitoisuus oli yhteydessä matalampiin kolesteroliarvoihin.

Erittäin matalia veren D-vitamiinipitoisuuksia oli tutkimuksessa vain hyvin harvalla lapsella, mutta matalaksi se jäi jopa joka viidennellä tutkimukseen osallistuneella. Nämä lapset ovat tyypillisesti riisitautia potevia lapsia ja suuressa vaarassa saada murtumia.

Ravintomme keskeisiä D-vitamiinilähteitä ovat maito ja piimä, kala ja margariinit.

Ravitsemussuositusten mukaan lapsen tulee saada D-vitamiinia 7,5–10 mikrogrammaa joka päivä ympäri vuoden. Jos D-vitamiinin saanti auringosta ja ravinnosta jää vähäiseksi tai on muita riskitekijöitä, on syytä turvautua D-vitamiinivalmisteiden käyttöön.

Olli Simonen: Katso elokuu/2018 Osteouutiset, jossa käsiteltiin kattavasti D-vitamiinin liikasaannin myrkyllisyyttä uusimman tutkimustiedon perusteella. Artikkelin mukaan D-vitamiinin myrkyllisyys liittyy paljolti myrkytyksen saaneiden henkilöiden monenlaisiin perimän muutoksiin,jotka muuttavat D-vitamiinin aineemvahdunnan virheelliseksi elimistössä. Toinen tärkeä havainto oli, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat eivät tunne uusia tutkimustuloksia viimeisten kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden ajalta, koska nojautuvat edelleen jopa viidenkymmenen vuoden takaisiin tutkimuksiin, joissa käytetyt tutkimusmenetelmät olivat hyvin rajallisia verrattuna tämän päivän menetelmiin.

On myös hyvä muistaa D-vitamiinia käytettäessä Euroopan elintarviketurvallisuusviraston 26.6.2012 tekemän päätöksen suurimmista turvallisista päivittäisistä vitamiiniannoksista, jotka ovat ikäryhmittäin seuraavat:

– 0-1 v 25 µg/vrk

– 1-10v 50 µg/vrk

– yli 10 v 100 µg/vrk

-100 µg/vrk on myös turvallinen annos raskauden ja imetyksen aikana