Omahoito on osteoporoosin tehokasta hoitoa ja myös edellytys luulääkehoidonkin onnistumiselle

Kategoria: Ajankohtaista, Omahoito, Uutiset | 0

Yhdistyksemme on tietoisesti panostanut jo vuosia osteopeniaa ja osteoporoosia potevien suomalaisten omahoitotiedon lisäämiseen. Huomaa tässä yhteydessä, että omahoito on myös tärkeää osteoporoosin ja osteoporoosimurtumien ehkäisyä. Esimerkkeinä yhdistyksemme omahoidon edistämistoimista ovat mm yhdistyksemme www sivujen luustoinfo-osio, Heinolan vuotuiset opinto- ja virkistyspäivät, Osteouutiset ja jäsenkirjeiden osteoporoosi-tietoiskut ( esim 2/2019 jäsenkirjeessä tiheysmittaustulosten tulkitseminen, D-vitamiinin tarve ja käyttö ja kaatumisen ehkäisy talviliukkailla).

Luustoliitto kysyi jäseniltään viime kevään ja kesän aikana osteoporoosin hoidon toteutumisesta Suomessa. Kysymyksaiin vastasi 800 osteoporoosia potevaa henkilöä. Kyselyssä nousi selvimmin esille puute saada terveydenhuollossa asioidessa tietoa osteoporoosin omahoidosta eli tietoa itsensä hoitamisesta. Luustotieto lehdessä julkaistujen tutkimustietojen mukaan 69 % osteoporoosia potevista ei saanut ravitsemusohjausta, 66 % ei saanut liikunnan ohjausta eikä 78 % saanut tietoa kaatumisen ehkäisystä.

Yhdistyksemme tulee tässä tilanteessa jokaisen osteopeniaa ja osteporoosia potevan suomalaisen omahoito-oppaaksi ja -tueksi juuri valmistuneella 8-sivuisella omahoito-oppaalla, joka löytyy sivuiltamme kohdasta omahoito, kohdasta ajankohtaista/uutiset ja kohdasta yhdistys/materiaalit/esitteet. Kannattaa tutustua ja perehtyä oppaan omahoitosuosituksiin. Esite kannattaa jopa tulostaa tietojen ja suositusten kertaamiseksi.

Opas sisältää paljon sellaistakin tietoa, joka on uutta terveydenhuollon ammattilaisellekin. Oppaan luettuasi, tiedät mistä kysyä ja mistä puhua terveydenhuollon ammattilaiosen kanssa. Voit olla oma asiantuntijasi asiassa.

Terveydenhuollossa omahoito-ohjeista kertominen unohtuu liiton kyselyn tulosten perusteella varsin ja haitallisen yleisesti. Näin menettellessään terveydenhuollon ammattilainen ei pyrikään parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen vaan sinne päin tulokseen.

Luulääkkeet vähentävät eri mekanismein luun hajoittajasolujen, osteoklastien toimintaa ja/tai lisäävät luun rakentajasolujen, osteobalastien toimintaa. Rakentajasolut onnistuvat uuden luun rakentamisessa edellytyksellä, että elimistössä on riittävästi rakentamisessa tarpeellisia aineita, proteiineja, kalsiumia, D- ja K- vitamiineja.
Mitä, mistä ja kuinka paljon näitä tarvitaan, katso omahoito-opaastamme.

Luu on lopulta niin vahvaa, että se kestää kulloinkin siihen kohdistamasi rasituksen. Rasitus on se mekanismi, joka saa luun vahvistumaan luonnollisesti eli lisäämään luun mineraalitiheyttä ja luun kokoa. Kanaluinen ihminen viestii siitä, että ihminen välttää fyysistä rasitusta eli lihastensa ja luustonsa käyttöä. Liikunnallinen ihminen viestii taas päinvastaista.

Sunnuntaina 20.10. vietetään Maailman Osteoporoosipäivää. Luustoviikon 14.-20.10. teemana on: Osteoporoosin tunnistaminen

Kategoria: Ajankohtaista, Tiedotteet | 0

Tämän vuoden luustoviikkoa vietetään 14-20.10.2019 teemana osteoporoosin tunnistaminen (diagnostiikka) ja osteoporoosin tunnettuuden lisääminen.

Vuoden kohokohta on Luustoliiton järjestämä Suuri Luustokiertue, Bones on the road, joka kiertää lokakuussa kuudella paikkakunnalla:

15.10 Oulun Teatterilla, 17.10 Kuopion museokeskuksessa, 18.10 Jyväskylän Paviljongilla, 21.10 Tullikamarin Pakkahuoneella Tampereella, 23.10 Logomolla Turussa, 25.10 Ravintola Pörssissä Helsingissä.

Kullakin kiertuepaikkakunnalla ohjelmassa on seuraavat tietoiskut: klo 13 Osteoporoosin hyvä hoito, klo 15 Osteoporoosi ja klo 17 Luustoterveys.

Tapahtuma on suunnattu suurelle yleisölle, osteoporoosia sairastaville, hyvinvoinnin ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä medialle.

Kiertueen tavoitteena on luustoterveystietoisuuden kasvattaminen, luustosairauksien diagnosoinnin ja omahoidon parantaminen, hoitopolkujen sekä paikallisen poikkisektoriaalisen yhteistyön vahvistaminen.

Muita luustoviikon tapahtumia on tarjolla seuraavina aikoina seuraavilla paikkaunnilla:

14.10. Hämeenlinnassa (Olli Simosen pitämä yleisöluento),15.10. Joensuussa, Salossa ja Helsingissä, 16.10. Kouvolassa ja Pieksämäellä, 18.10. Mikkelissä, 19.10. Salossa. Näiden tapahtumien tarkemmista ajankohdista tiedotetaan paikallisesti.

Syksyn 2019 yleisöluentoja

Kategoria: Ajankohtaista, Tiedotteet | 0

Suomen Osteoporoosiyhdistys järjestää 11.11 klo 18 yleisöluennon Lohjan Pääkirjaston Järnefelt salissa osoitteessa Karstuntie 3, Lohja. Yleisöluennon pitää yhdistyksemme puheenjohtaja Olli Simonen aiheenaan ”Huolehdi luustosi kunnosta, ehkäise osteoporoosi ja murtumat”.

Lisäksi Suomen Osteoporoosiyhdistyksen puheenjohtaja Olli Simonen pitää seuraavat yleisöluennot

– Salon Luustoyhdistyksen järjestämänä yleisöluento 3.10. klo 17-19 osoitteessa Helsingintie 6 (SYTY-talo) Salo, aiheena ”Suolistosairaudet ja osteoporoosi”,

– Kanta-Hämeen Luustoyhdistyksen järjestämänä yleisöluento 14.10 klo 17 osoitteessa Kirjastokatu 1 (Kumppanuustalo) Hämeenlinna, aiheena ”Huolehdi luustosi kunnosta, ehkäise osteoporoosi ja murtumat”,

– Toimintakeskus Neuvokkaan ja muiden kansanterveysjärjestöjen yhteisesti järjestämänä yleisöluento terveys- ja hyvinvointipäivänä 14.11 klo 13 Pieksämäen seurakuntakeskuksessa Keskuskatu 27-31 aiheena ”Huolehdi luustosi kunnosta, ehkäise osteoporoosi ja murtumat”.

Kaikki luetellut tilaisuudet ovat avoimia kaikille osteoporoosiasioista kiinnostuneille – tervetuloa kuulemaan ja kysymään osteoporoosiasioista.

Vuoden 2020 osteoporoosin opinto- ja virkistyspäivät 11-12-6.2020

Kategoria: Ajankohtaista, Tiedotteet | 0

Vuoden 2020 osteoporoosin opinto- ja virkistyspäivät järjestään 11-12.6.2020 Heinolassa.

Ohjelman valmistelu on jo käynnissä ja perinteisten oma- ja luulääkehoidon rinnalle ovat ehdolla ainakin luuston tiheysmittausten tulosten tulkinta, sekundaarista osteoporoosin aiheuttajat, K- ja D –vitamiini, riittävän kalsiumin saantia vaarantavat tekijät ja sarkopenia (erityisesti alaraajojen ja pakaroiden lihasvoiman ylläpito).

Virkistysosion keskeisin osa on edelleen Heinolan kesäteatterin ensi-iltaesitys. Esitettävän farssin/komedian nimi julkistetaan pikapuoliin. Esitetyksen ohjaajaksi on valittu ohjaaja Kari Heiskanen Helsingistä.

Merkatkaa v 2020 opinto- ja virkistyspäivien ajankohta kalenteriinne ja seuratakaa opinto- ja virkistyspäiviä koskevaa tiedotusta Luustotietolehdessä ja yhdistyksemme sivuilla.

Opintopäivät on tarkoitettu kaikille osteoporoosiasioista kiinnostuneille suomalaisille riippumatta siitä, oletko jonkun luusto- tai osteoporoosiyhdistyksen jäsen tai et.

JÄLLEEN ONNISTUNEET OSTEOPOROOSIN OPINTO- JA VIRKISTYSPÄIVÄT HEINOLASSA

Tämän vuoden Opinto- ja virkistyspäiville osallistui ennätykselliset 77 osanottajaa. Osanottajat tulevat
vuosi vuoden jälkeen yhä laajemmalti eri puolilta Suomea, tänä vuonna miltei jokaisesta yhdistyksestä.
Mielenkiinto Suomen Osteoporoosiyhdistyksen järjestämiä Opinto- ja virkistyspäiviä kohtaan on kasvanut        ja näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Tämä tarkoittaa onnistuneita päiviä, hyvää uuden ja ajankohtaisen tiedon  kuulemista, virkistymistä ja viihtymistä vuosi toisensa jälkeen – eli paljon myönteistä kotiin viemistä ja    sulateltavaa päivien antina. Jotain päivistä kertoo myös se, että moni tulee päiville yhä uudelleen.

Päivien teemoista osa oli uusia ja osa joka vuosi uusilla asioilla päivittyviä asioita. Päivillä paneuduttiin
uusina asioina mm luun tiheysmittauksen tulkintaan, K-vitamiiniin rooliin ja merkitykseen
osteoporoosin hoidossa ja verisuonisairauksien ehkäisyssä, elämiseen täysillä osteoporoosin kanssa
jne. Luennoitsijana oli tiheysmittauksen asiantuntija Sakari Honni. Tiheysmittausteema oli kiinnostava
ja toisaalta haastava sulattaa yhdellä kertaa, joten sitä toivottiin käsiteltäväksi uudelleen. Myös
K-vitamiini ja kalkkeutuminen uutena teemana kiinnosti ja keskustelutti. Osteoporoosin omahoito
ja lääkehoito ovat perinteisiä opintopäivien teemoja, joista aina riittää uutta, keskusteltavaa ja kysyttävää
– niin myös tänä vuonna.

Asiantuntijoina päivillä kuultiin erikoislääkäri Olli Simosen lisäksi ylilääkäri Vesa Ilvesmäkeä, osteoporoosilääkäri Ari Rosenvallia sekä fysioterapeutti Tiina Paldania. Vertaistukiterveisiä päiville toi Jouko Numminen Naantalista. Hänen mukaansa tempaava viesti oli elää täysillä osteoporoosinsa kanssa ja nautia elämästä.

Esitykset on löytyvät jäljempänä Suomen Osteoporoosiyhdistyksen sivuilta osoitteessa
www.suomenosteoporoosiyhdistys.fi ja siellä kohdassa ajankohtaista ja kohdassa yhdistys/
materiaalit/luentomateriaalit.  –   Kannattaa tutustua ja kerrata uusia ja vanhoja osteoporoosiasioita.

Opinto- ja virkistyspäivien virkistysosio tarjosi tänä vuonna rentoutumista hotellin kylpylän monissa
saunoissa, pore- ja uima-altaissa, tutustumisen kävellen Heinolan merkittävään historiaan ja nähtävyyksiin ja teatterikokemuksen Heinolan kuuluisassa kesäteatterissa.

Kesäteatterin ohjelmassa tänä kesänä oli TV:stä tuttu Pokka pitää – esitys, jossa pääroolissa Hyacinth        Bucketina (lue: Bukee) esiintyi ilmiömäinen Jaana Saarinen ja muissa rooleissa Taisto Oksanen, Ulla Tapaninen, Emilia Sinisalo, Heidi Herala, Seppo Maijala ja Onslowna kuin suoraan TV:stä  Mikko Jurkka Jurkan kuuluisan näyttelijäsukunsa edustajana.

Ensi kesä osteoporoosin opinto- ja virkistyspäivät ovat torstaina ja perjantaina 11-12.6.2020. Ajankohta
on syytä merkitä jo nyt kalenteriin.

Suomen Osteoporoosiyhdistyksen omahoito-opas on valmistunut

Kategoria: Ajankohtaista, Uutiset | 0

Suomen Osteoporoosiyhdistyksen omahoito-opas on valmistunut. Se julkistettiin 13.6.2019 Heinolassa osteoporoosin opinto- ja virkistyspäivillä.

Esitteessä olevat tietoa täydentävät linkit toimivat vasta 1.9.2019 alkaen, koska yhdistyksen sivut uusitaan kesän aikana. Linkkien sisältämää lisätietoa löytyy siihen asti osoitteesta /luustoinfo/ eli tämän sivuston Luustoinfo-otsakkeen alta.

Tulostettava versio löytyy etusivultamme kohdasta omahoito. Klikkaa kuvaketta.

Tutustu esitteeseen:

Omahoito-esite

OSTEOUUTISET JOULUKUU 2018/TAMMIKUU 2019

Kategoria: Ajankohtaista, Osteouutiset | 0

Osteouutiset

joulukuu/2018

 

on ajankohtaiseen ja uusimpaan tutkimustietoon pohjautuva tietopaketti osteoporoosista ja terveydestä niin Suomen osteoporoosiyhdistyksen kuin muiden osteoporoosi- ja luustoyhdistysten jäsenille.

Osteouutisten tavoitteena on tukea lukijaa oman terveytensä ja erityisesti luustoterveytensä vaalimisessa. Osteouutisten tiedot voivat olla hyödyllisiä myös silloin, kun lukija asioi luustoterveytensä merkeissä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Toimittanut Olli Simonen

 

Tämä joulukuun/2018 Osteouutiset keskittyy käsittelemään K-vitamiinia terveyden kannalta. Teksti perustuu professori Ilari Paakkarin luvalla hänen kirjoituksiinsa aiheesta Lääkäreiden Terveysportissa ja lääkärilehti Duodecimissa.

K-vitamiinin tärkeimpänä terveysvaikutuksena pidettiin pitkään sen verenhyytymistä edistävää vaikutusta. K-vitamiinista puhuttiinkin vain hyytymisvitamiinina. Onneksi mielenkiinto K-vitamiinin muihin terveysvaikutuksiin ja -yhteyksiin on nyttemmin herännyt, kuten jäljempänä oleva teksti osoittaa. Näitä K-vitamiineja koskevia uusia tutkimuksia on jo useita, mutta lisää vielä tarvitaan ennen kuin riittävään näyttöön perustuvia hoitosuosituksia asiasta voidaan antaa.

K-vitamiinin yhteydet luuston terveyteen ovat herättäneet laajalti osteoporoosia ja osteopeniaa potevien henkilöiden mielenkiinnon asiaan ja tämä on peruste käsitellä asiaa tässä Osteouutisten numerossa. Koska tietoa K-vitamiinin luusto- ja muista terveysvaikutuksista kysytään paljon, aihe on otettu myös ensi kesä Osteoporoosin opinto- ja virkistyspäivien ohjelmaan 13-14.6.2019.

Päivillä aiheesta luennoi Suomessa asiaan parhaiten perehtynyt professori Ilari Paakkari.

 

K-vitamiini luun ja verisuonten terveyden edistäjänä

Johdanto

K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia vitamiineja. Niiden ”elinikä” elimistössä on lyhyt, tuntien pituinen. K-vitamiinit ovat joukko saman perusrakenteen omaavia kemiallisia naftokinoniyhdisteitä. Ne ovat edellytys sille, että karboksylaasi entsyymi elimistössämme pystyy aktivoimaan elimistömme Gla-proteiineja, joista tunnetuimpia ovat veren hyytymistekijät, luuta rakentava osteokalsiini ja kudoksia kalkin kertymiseltä suojaava matriksi Gla-proteiini (MGP).

K-vitamiinin historia ei ole kovin pitkä. K-vitamiinin yhteyksistä elintoimintoihimme ensimmäisenä keksittiin 1930-luvulla yhteys veren hyytymiseen: jos kanapoikien ravinto ei sisältänyt K-vitamiinia, kanapojille ilmaantui verenvuotoa. Verenvuodon syyksi myöhemmin osoitettiin se, ettei hyytymistekijä II (protrombiini) valmistus maksassa toiminut ja etteivät hyytymistekijä II ja maksan valmistamat hyytymistekijät VII, IX ja X aktivoituneet veren hyytymiseksi.

Vastasyntyneiden verenvuototaudin ehkäisyyn K-vitamiinia käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1940, minkä jälkeen K-vitamiinia on annettu rutiinisti jokaiselle vastasyntyneelle lapselle lähes kaikkialla maailmassa heti syntymän jälkeen verenvuotojen, lähinnä aivoverenvuodon ehkäisemiseksi. Tämä siksi, että vastasyntyneellä ei ole luonnostaan riittävästi K-vitamiinia elimistössä verenvuotojen ehkäisemiseksi. Myös pelkästään rintaruokinnassa olevalle lapselle voi kehittyä K-vitamiinin puutos ja verenvuotoa, koska äidin-maito ei yleensä sisällä riittävästi K-vitamiinia.

1950 luvulla yleistyi myös K-vitamiinin vastavaikuttajan varfariinin (marevan ®) käyttö veren hyytymisen säätelemiseksi eri sairauksien hoidossa.

Veren hyytymistekijäproteiinien II, VII, IX ja X lisäksi on löydetty useita K-vitamiiniriippuvaista Gla–proteiineja luustossa, verisuonistossa, maksassa, haimassa ja muissa kudoksissa. Kaikkien näiden Gla-proteiinien aktivoituminen tapahtuu K-vitamiinin välityksellä. Parhaiten tunnettuja Gla-proteiineja ovat luuta rakentava osteokalsiini ja verisuonten seinämän soluvälitilan matriksi-Gla-proteiini (MGP).

 

K-vitamiini ja luun terveys

Vuonna 1960 osoitettiin, että K-vitamiini edistää rottien luunmurtumien paranemista. Kymmenen vuotta myöhemmin löydettiin luun Gla-proteiini, osteokalsiini. Sitä valmistavan geenin aktivoitumiseen tarvitaan D-vitamiinia.

Osteokalsiini karboksyloituu K-vitamiinin tukemana aktiiviseen muotoon ja sitoutuu aktiivisessa muodossaan luun kalsiumkiteisiin ja viimeistelee ja varmistaa näin luutumisen. Osteokalsiini ei tämänhetkisen tiedon mukaan lisää luun massaa eikä tiheyttä, mutta parantaa kuvatulla mekanismilla luun lujuutta muodostamalla osteopontiiniproteiinin kanssa siltoja kalsiumkiteiden ja luun taivutusvahvuudesta vastaavan orgaanisen kollageenirungon kanssa. Tällä mekanismilla luun taivuttuvuus ja rasituskestävyys paranee eikä luu murru kaatuessa, liukastuessa, kompastuessa ja vastaavissa rasitustilanteissa niin helposti kuin K-vitamiinin puutteessa.

Japanissa K-vitamiinille on hyväksytty käyttöaihe ”Osteoporoosin ehkäisy ja hoito”.

EU-komissio on taas hyväksynyt terveysväittämän ”K-vitamiini edistää luiden pysymistä normaaleina”. Tämän lausuman voi kuka tahansa K-vitamiinin valmistaja painattaa myyntipakkaukseen.

K-vitamiini ja valtimoiden terveys

Verisuonen seinämässä K-vitamiinin aktivoima soluvälitilan matriksi-Gla–proteiini (MGP) ehkäisee valtimoiden kalkkeutumista suonen seinän keskikerroksen sileälihaksessa, elastisessa alueessa ja suonen ulkokerroksessa.

Edellä kuvattu K-vitamiinin verisuonivaikutus on osoitettu eläinkokeilla. Kun rottien MGP proteiinin aktivoituminen estettiin K-vitamiinin antagonistilla varfariinilla eli marevanilla ®, aortan seinämärakenteet kalkkiutuivat neljässä viikossa. K-vitamiinin anto vähensi kalkkeutumisen puoleen ja aortan kimmoisuus palautui.

Yli vuoden varfariinia käyttäneillä 451 naisella todettiin mammografiatutkimuksessa puolta suurempi rintarauhasten valtimoiden kalkkeutuminen verrattuna saman suuruiseen ryhmään (451) naisia, jotka eivät käyttäneet varfariinia. Vastaavia kalkkeutumislöydöksiä on havaittu jalan ja nilkan valtimoissa niin miehillä kuin naisilla, jotka olivat käyttäneet yli kuukauden varfariinia.

Kuvattu K-vitamiinin myönteinen vaikutus valtimoiden seinämiin on todennäköisesti yksi merkittävä tekijä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, mutta lisää tutkimusta vielä tarvitaan hoitosuositusten antamiseksi.

 

K- ja D-vitamiinien vaikutukset luun kestävyyteen

D – vitamiinin riittävä pitoisuus elimistössä on edellytys sekä luun osteokalsiiniproteiinin että verisuonten matriksi-Gla-proteiinin valmistukselle elimistössä. Kummankin proteiinin aktivoituminen edellyttää K vitamiinia.

Luun kollageenirunko vastaa luun taivutus/vääntökestävyydestä. D-vitamiini vahvistaa kollageeni(molekyylien) poikittaissidoksia ja K-vitamiinin aktivoima osteokalsiini yhdessä osteopontiinin kanssa luun mineraalikiteiden (mineraaliosan) kiinnittymistä kollageenirunkoon.

Edelläkuvatun perusteella voidaan todeta, että riittävä K- ja D-vitamiinien saanti yhdessä riittävän kalsiumin saannin, oikean ja riittävän ravinnon saannin ja luiden riittävän rasittamisen (liikunta) kanssa on terveen luun perusedellytys.

Mistä saamme K-vitamiinia

K1 vitamiini on vihreiden kasvisten sisältämä vitamiini. Elimistössä K-vitamiini imeytyy ohuesta suolesta parhaiten rasvaympäristössä eli rasvaa sisältävän ruoan osana sappihappojen läsnä ollessa. Elimistössä imeytynyt K1- vitamiini muutetaan K2 vitamiiniksi (menakinoni MK4), joka on K-vitamiinin aktiivinen elimistössä toimiva muoto.

Myös paksunsuolen bakteerit tuottavat K2- vitamiinia, joka on yhteisnimi joukolle bakteeriperäisiä naftokinoniyhdisteitä, joilla on veren hyytymiseen K1-vitamiinin kaltainen vaikutus. Suolen bakteereissa syntyvän K2-vitamiinin merkitys on kuitenkin vain noin 10% K-vitamiinin kokonaissaannista.

K2 vitamiinia (menakinoni neljä, MK4) on myös eläinperäisessä ravinnossamme juustoissa, rasvoissa, kananmunan keltuaisessa. Eläinperäinen MK4 ei ole bakteerien tuottamaa vaan on seurausta K1-vitamiinin muuttumisesta eläimen elimistössä K2-vitamiiniksi. Japanilaisessa käymisen tuloksena tuotetussa soijapapuruoassa on runsaasti K2-vitamiini menakinoni seitsemää (MK7), joka myös on käytössä lisäravinteena K1-vitamiinia pitkään vaikuttavana ja mahdollisesti biologisesti tehokkaampana yhdisteenä.

Hyviä K-vitamiinilähteitä ovat kaikki vihreät vihannekset, kuten parsakaali, lehtikaali, pinaatti ja muut vihreät lehtikasvikset sekä kasviöljyt ja maksa. Kasviksissa K-vitamiini esiintyy K1 muodossa (fyllokinonina) ja lihassa, maksassa, munuaisissa ja juustoissa K2-vitamiinina (menakinonina, MK4).

Suomalaisten K-vitamiinin saanti vaihtelee 90-110 µg/vrk. Kolmannes siitä tulee ruoan kasviksista ja kolmannes rasvoista (esim. rypsiöljy ja eri elintarvikkeiden sisältämä rasva).

Varmuudella ei tiedetä, paljonko meidän tulisi päivittäin saada K-vitamiinia. Usein mainitaan saanti 1 µg/painokilo/vrk. Euroopan elintarveturvallisuusviraston saantisuositus on 75 µg/vrk. Yhdysvaltain suositus on 90 µg/vrk naisille ja 120 µg/vrk miehille.

K1 vitamiinin määrä elimistössä puolittuu tunneissa. Tiedetään, että 100 µg K1 vitamiinin päiväsaanti riittää veren hyytymistarpeisiin. Tutkimuksia on, että osteokalsiinin täydellinen karboksylaatioreaktio eli aktivoituminen edellyttää noin 1000 µg/vrk K1 vitamiinin saantia. Näitä tietoja vasten, edellä suositellut päivittäiset K1 vitamiinin saantisuositukset herättävät varmasti keskustelua. Kun vielä ottaa huomioon, että K1 vitamiinin täytyy muuttua elimistössä K2 muotoon toimiakseen, lisää tutkimusta ja pohdintaa asiassa tarvitaan.

K2 eli aktiivista K-vitamiinia saamme syömällä juustoja ( edam, gouda, cheddar, sinihomejuusto), liha-(tumma kanaliha, kuten kannanjalka ja tiheäsyinen lihaosa), maksa- ja munuaisruokia. Markkinoilla on K2 vitamiinivalmisteita (MK7), joista ohjeen mukaan käytettynä saa yleensä 75-200 µg aktiivista toimivaa K2 vitamiinia/vrk.

Professori Paakkari on ottanut K-vitamiinin saantiin kantaa seuraavasti:

K-vitamiinin riittävällä saannilla on merkitystä ainakin heikosti ravinteita saavien ikääntyvien ja erityisesti munuaispotilaiden ja diabeetikoiden luustolle sekä verisuonten seinämän keskikerroksen kalkkeutumisen ehkäisylle.

(Huom: munuaissairauksien ja diabeteksen K-vitamiinia-asiaa ei ole käsitelty tässä Osteouutisissa.)

Terveellistä ruokavaliota suunnitteleva varmasti pohtii, tulisiko hänen lisätä K2-vitamiinin saantiaan juustoilla ja jopa vähemmän herkullisella natolla. Paakkarin mielestä ainakin on syytä seurata äidin neuvoa ja syödä lautaselta kaikki vihreät vihannekset.

 

Toimitus:

K-vitamiini on oleellisen tärkeä vitamiini veren hyytymisen, luun kestävyyden ja verisuonistomme terveyden, toimivuuden ja kunnon kannalta.

Suomen virallisen suosituksen mukaan kasviksia on syötävä puoli kiloa joka päivä eli käytännössä kunnon kourallinen viidesti päivässä. K1 vitamiinikasviksia ovat etenkin kaikki vihreät kasvikset. Kreikkalaiset syövät kasviksia 1,2 kg päivässä. Sanottu tarkoittaa, että kasvisten käyttöä on mahdollista vaaratta lisätä Suomessakin kreikkalaiseen tasoon asti. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, ettei peruna ole K-vitamiinikasvis.

K2 vitamiinin käyttö tabletteina ei ainakaan edellä kerrottujen tietojen valossa vaikuta huonolta vaihtoehdolta lisäravinteena ravinnosta saatavaan K- vitamiinien lisäksi.


Jokaisen tulisi tuntea ravintomme parhaat K1 vitamiinilähteet. Jos olet kiinnostunut K-vitamiinilähteistämme, löydät ne osoitteesta
www.suomenosteoporoosiyhdistys.fi/Luustoinfo/Ravitsemus . Sivuilla on kattava luettelo K1 vitamiiniruoka-aineista.

Katso samalla www.suomenosteoporoosiyhdistys.fi /tiedotteet. Siellä löydät kutsun ensi kesän opinto- ja virkistyspäiville. Tervetuloa päiville oppimaan uutta ja kertaamaan vanhaa, virkistymään, viihtymään ja tapaamaan tuttuja. Kutsu löytyy www-sivuilta viimeistään 20.1.2019.