OSTEOUUTISET 5/2015

Kategoria: Osteouutiset | 0

OSTEOUUTISET 5/2015

 

on ajankohtaiseen tutkimustietoon pohjautuva tietopaketti

osteoporoosista ja muista terveysasioista niin Suomen

osteoporoosiyhdistyksen kuin muiden osteoporoosi- ja

luustoyhdistysten jäsenille.

Osteouutisten tavoitteena on tukea lukijaa oman terveytensä ja

erityisesti luustoterveytensä huoltamisessa. Osteouutisten tiedot

voivat olla myös hyödyllisiä, kun lukija asioi luustoterveytensä

merkeissä terveydenhuollon asiantuntijoiden luona.

 

Toimittanut Olli Simonen

 

1. D-vitamiini lisää lihasvoimaa menopaussin ohittaneilla naisilla

Cangesu työtovereineen tutkivat D-vitamiinin vaikutusta lihasvoimaan 160 brasilialaisella

menopaussin ohittaneella naisella. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 25 µg D-

vitamiinia päivittäin yhdeksän kuukauden ajan ja toinen vastaavasti lumelääkettä.

D-vitamiinia saaneilla veren kalsidiolipitoisuus eli 25(OH)D nousi keskimäärin nousi 45,4 %

( 37,5:stä – 68,8:aan nmol/L ), kun taas lumelääkettä käyttäneillä veren kalsidiolipitoisuus laski

keskimäärin 18,5 % ( 42,3:sta – 34,5:een nmol/L ).

Alaraajojen lihasvoima kasvoi D-vitamiinia käyttäneillä neljänneksellä (25,3 %) yhdeksässä

kuukaudessa, kun taas lumelääkettä käyttäneillä alaraajojen lihasvoima väheni 6,8 %. Tutkimus

on julkaistu tämän vuoden Osteoporosis International tieteellisessä lehdessä ( Osteoporosis Int

2015;26: 2413-21)

Simonen: D-vitamiini sellaisenaan ja liikuntaan yhdistettynä on erittäin hyvä ja toimiva keino

lihasvoiman ja lihasten toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä ja siten tasapainon

hallitsemisessa tilanteesta riippumatta. Ylläkuvatussa tutkimuksessa D-vitamiinin lihasvoimaa

lisäävä vaikutus oli huomattavan suuri ( 25%), suurempi kuin esimerkiksi Luustoviestissä 2/2015

julkaistussa artikkelissa otsikolla ” Liikunta vähentää vakavia kaatumisvammoja”, jossa

isometrinen lihasvoiman lisäys oli 15 %. Tutkimus osoittaa D-vitamiinin olevan erittäin tärkeän

lihasvitamiini.

 

2. Aminohappojen saanti ja luun tiheys

Aminohapot ovat proteiinien rakenneosasia, joita elimistömme käyttää kudosten rakenteisiin

(esim. lihakset) ja elintoiminnoissa tarvittavien aineiden valmistamiseen (esim. hormonit). Osan

aminohapoista elimistö pystyy valmistamaan itse, osa taas on saatava ruokamme sisältämistä

proteiineista (esim. kalasta)

Jennings työtovereineen tutki aminohappojen (proteiinien) saantia 135 identtisillä kaksosilla.

Identtisillä kaksosilla on sama perimä, jolloin kummankin kaksosen elimistö reagoi ja toimii samalla

tavalla kaikkeen elimistöön kohdistuvaan ”ärsykkeeseen” – esimerkiksi ruoan sisältämiin

proteiineihin.

Jennings työtovereineen havaitsi nikamista mitatun luuntiheyden olevan suuremman sillä

identtisellä kaksosella, jonka ruokavalion proteiini sisälsi enemmän alaniini- ja glysiiniaminohappoja.

Tutkijat analysoivat seuraavaksi 3160 18-70 ikäisen naisen proteiininsaannin ja mittasivat selvästi

suuremmat nikamien ja ranteen luun tiheydet niillä naisilla, joiden proteiinin saanti ruoasta oli

suurempaa. Proteiinien sisältämistä aminohapoista alaniini, arginiini, glutamiini, leusiini, lysiini ja

proliini korreloivat parhaiten parempaan luun tiheyteen. Tutkimus on julkaistu Journal of Bone

and Mineral Research tieteellisessä lehdessä ( J Bone Miner Res 2015; doi:10.1002/jbmr.2703).

Simonen: Luustomme koostuu orgaanisesta perusrungosta, joka on pääosin kollageenia. Luun

mineraaliosa eli kalsiumsuolat kiinnittyvät perusrunkoon kovaksi luuksi. Proteiinien aminohapot

ovat luun perusrungon aineosasia.

 

3. Riittävä liikunta lapsille vähentää luunmurtumia

Fritz työtovereineen tutki liikunnan ja murtumien välisiä yhteyksiä 3534 kuuden – kahdeksan

vuoden ikäisellä lapsella, joiden liikuntaa ja murtumien ilmaantumisia seurattiin 7 vuoden ajan.

Lapset jaettiin kahteen ryhmään, joista liikuntaryhmän kuuluvat 1339 lasta harrastivat kohtuullista

liikuntaa 40 minuutin ajan joka päivä. Kontrolliryhmään kuuluvat 2195 lasta harrastivat

kohtuullista liikuntaa kerran viikossa 60 minuutin ajan.

Tutkimus- ja kontrolliryhmän murtumien ilmaantumisten ero kasvoi jokaisena liikuntavuotena ja

oli liikuntaryhmässä seitsemän vuoden kuluttua puolet pienempi kuin kontrolliryhmässä. Myös

nikamista mitattu luuntiheys kasvoi enemmän liikunta- kuin kontrolliryhmässä. Tutkimus on

julkaistu Osteoporosis International tieteellisessä lehdessä (Osteoporosis Int 2015;

doi:10.1007/s00198-015-3311-y.)

Simonen: tutkimustulos osoittaa kuinka tärkeätä liikunta on lapsen ja nuoreen luuston kasvun ja

kehityksen kannalta. Paitsi, että luusta tulee liikunnan tuloksena vahvempi, se parantaa liikkuvan

henkilön liikkeen ja tasapainon hallintaa esimerkiksi liukastumistilanteiden varalle.

 

4. Elimistön happo-emästasapaino ja ruokavalio

Jo vuonna 1987 Lääkintöhallituksen osteoporoosiasiantuntijatyöryhmä kiinnitti huomiota emäs- ja

happotähteisen ruoan luustovaikutuksiin. Vuonna 2013 IOF:n (International Osteoporosis

Foundation) asiantuntijatyöryhmä nosti asian esille raportissaan ”postmenopausaalivaiheen

naisten luuston huolto” (Bone Care for the Postmenopausal Woman, report of International

Osteoporosis Foundation 2013).

IOF:n asiantuntijaraportin mukaan munuaisen toiminnan heikkeneminen vanhemmalla iällä

heikentää munuaisten kykyä suodattaa verestä vetyioneja (lue: erittää happamia aineksia) virtsaan

ja näin ylläpitää elimistömme happoemästapapainoa. Tällä mekanismilla terveelle ikäihmisille voi

kehittyä vähitellen ruokavaliosta riippuen matala-asteinen happomyrkytystila.

Hapan elinympäristö aktivoi ja lisää luun syöjäsolujen (osteoklastien) toimintaa ja samalla

heikentää luun rakentajasolujen (osteoblastien) toimintaa: osteoporoosi etenee. Emäksisessä

ympäristössä tilanne olisi päinvastainen, osteoporoosin eteneminen hidastuu.

Ruokavalintamme joko lisäävät tai vähentävät elimistön happamuutta. Proteiini ja kokojyvävilja

ruokavaliossa tuottavat elimistössä happotähteisiä aineenvaihduntatuotteita ja lisäävät elimistön

happamuutta.

Hedelmien, vihannesten ja muiden kasvisten aineenvaihduntatuotteet ovat taas emästähteisiä ja

vähentävät elimistön happamuutta.

Proteiinit koostuvat aminohapoista. Aminohapoista osa sisältää rikkiä. Elimistössä rikki muuttuu

rikkihapoksi, joka on hapan. Viljanjyvätuotteet sisältävät fytiinihappoa, joka on hapan ja joka sitoo

suolessa ruoassa olevan sinkin, kuparin, raudan ja kalsiumin imeytymättömäksi fytaattisuolaksi ( =

esim kalsium ei imeydy suolesta ). Fytaatit hajoavat kuitenkin hapattamisen, idättämisen, liotuksen

ja hiivakäymisen aikana, joten esimerkiksi leipä ei Leipätiedotus ry:n mukaan estä edellä

mainittujen metallien ja kivennäisaineiden imeytymistä. Myös ryynien liottaminen ennen puuroksi

keittämistä hajoittaa fytaatteja.

Lopuksi raportissa ehdotetaan ratkaisuksi elimistömme happo-emästasapainon hallintaan

liiallisen proteiini- ja viljanjyvätuotteiden käytön välttämistä, mutta ennen kaikkea hedelmien,

vihannesten ja kasvisten käytön lisäämistä.

Simonen: Suomalaiset viralliset ravitsemussuosituksemme ovat linjassa em raportin kanssa (ks

kuva).

On muistettava, että proteiinit ovat elintärkeitä ravintoaineita elimistömme kunnon ja toiminnan

kannalta läpi elämämme, vanhuudessakin. Ikääntyvän ihmisen tulee ravitsemussuositusten

mukaan saada ruoastaan joka päivä proteiinia 1-1,2 g/painokilo, ei enempää eikä vähempää.

Hedelmien, vihannesten ja kasvisten saantia koskeva ravitsemusneuvottelukunnan päivittäinen

saantisuositus on 0,5 kg/päivä. Esimerkiksi kreikkalaiset syövät päivittäin keskimäärin 1,2 kg

hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia, mitä esimerkkiä suomalaistenkin olisi suotavaa seurata.

 

5. Lääkeaineiden sivuvaikutusilmoitukset vuonna 2014

Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskukselle (FIMEA) tehtiin vuonna 2014 1 847 ilmoitusta

lääkkeiden haittavaikutuksista.

Haittavaikutusilmoituksista noin 62 % oli peräisin lääkäreiltä, 10 % apteekkihenkilökunnalta, 9 %

terveyden- tai sairaanhoitajilta ja 19 % lääkkeiden käyttäjiltä. Epäiltyjä vaikuttavia aineita oli

yhteensä 492, joista 92 %:sta saatiin enintään kymmenen ja 67 %:sta enintään kolme ilmoitusta

Epäiltyjä haittavaikutuksia ilmoitettiin yhteensä 6 540 kappaletta. Yhdessä ilmoituksessa

ilmoitettiin keskimäärin 3,5 haittavaikutuksesta, joskin määrä vaihteli suuresti. Ilmoituksista

78 %:ssa ainakin yksi kuvatuista haittavaikutuksista oli luokiteltu vakavaksi. Eniten ilmoitettiin

yleisoireista, lääkkeen antopaikkaan kohdistuvista oireista sekä hermostoon kohdistuvista haitoista

6540 haittavaikutusta tarkoittaa 18 haittavaikutusta jokaisena vuoden päivänä. Kun Fimean

tukkumyynnin perusteella arvioima lääkkeiden käyttö päivää kohden oli 9,6 miljoonaa

vuorokausiannosta, haittavaikutuksia ilmeni yksi 530 000 syötyä lääkeannosta kohden. Luku on

pieni ja osoittaa lääketurvallisuutemme tason olevan korkea.

Eniten ilmoituksia tehtiin psykoosilääkkeistä (klotsapiini ja olantsapiini) sekä syöpälääkkeistä ja

immuunivasteen muuntajista (mm. rituksimabi, bevasitsumabi, kapesitabiini, fingolimodi,

infliksimabi ja etanersepti). Lisäksi yksittäisistä lääkeaineista yli 20 ilmoitusta saatiin

levonorgestreelikierukasta, osteoporoosilääke denosumabista, suoleen annosteltavasta

levodopakarbidopavalmisteesta, antikoagulantti rivaroksabaanista, neuropaattisen kivun, epilepsian

ja ahdistuneisuushäiriön hoitoon käytettävästä pregabaliinista, korvaushoidossa käytettävästä

uprenorfiinista ja -naloksonista, rtg-varjoaine iomeprolista ja levofloksasiiniantibiootista.

Osteoporoosilääke denosumabista (Prolia®, Xgeva®) tehtiin 40 ilmoitusta. Prolia käytetään

tavanomaisen osteoporoosin hoitoon, Xgevaa taas patologisten murtumien ehkäisemiseen syöpää

sairastavilla potilailla, joilla on luustometastaaseja. Haittavaikutusilmoituksista suurin osa koski

Xgevan aiheuttamia leukaluun kuoliota. Tähän on luonnollinen selitys, sillä Xgeva sisältää

vaikuttavaa ainetta denosumabia 120 mg/käyttöannos. Prolia sisältää taas denosumabia 60mg/käyttöannos.

Edellistä annostellaan joka neljäs viikko ja jälkimmäistä kerran puolessa vuodessa.

Kun vuodessa on 52 viikkoa, Xgevaa käyttävä potilas saa elistöönsä vuoden aikana 1560 mg

denosumabia, kun proliaa käyttävä saa elimistöönsä samaa ainetta 120 mg. Xgevaa käyttävä

potilas saa siten 13 kertaa suuremman annoksen kuin pelkkää osteoporoosia sairastava potilas.

Myös yhtenä syynä siihen, miksi Prolia ja Xgeva pääsivät haittavaikutuslistoille lienee se, että

niiden markkinaosuus on osteoporoosilääkeryhmässä suurin

Tiedot v 2014 lääkkeiden sivuvaikutuksista julkaistiin Fimean SIC! lehdessä 2/2015.

 

6. Painon lisäys (lihominen) ja lasku (laihtuminen) lisäävät menopaussin ohittaneen

naishenkilön murtumavaaraa.

Crandall työryhmineen julkaisi British Medical Journalissa tämän vuoden (2015) tammikuussa

tutkimuksen painon muutosten yhteydestä erityyppisiin murtumariskeihin (riski saada murtuma).

Tutkimuksessa seurattiin 120566 vaihdevuodet ohittaneen naisen painonvaihtelua ja murtumien

ilmaantumista keskimäärin 11 vuoden ajan vuosina 1993-2013. Seurantatutkimukseen osallistui

kaikkiaan 40 kliinistä tutkimuskeskusta Yhdysvalloissa. Seurannan alkaessa naiset olivat 50-79

vuotta vanhoja (keskimääräinen ikä 63,3 vuotta).Painonmuutoksen kriteeriksi määriteltiin: painon

muutos 5 % sisällä= paino ennallaan, painon lasku suurempi kuin 5 % = painon lasku (laihtuminen),

painon lisäys suurempi kuin 5 % = painon nousu (lihominen). Tutkittavat itse pitivät kirjaa painonsa

muutoksista ja murtumistaan. Murtumatietojen oikeellisuus varmistettiin tutkittavan henkilön

sairauskertomusasiakirjoista.

11 vuoden seuranta-aikana 79 279 (65,6 %) tutkimukseen osallistuneen naisen paino pysyi

ennallaan, 18 266 (15,2 %) paino laski ja 23021 (19 %) paino nousi.

Ryhmässä, jossa paino laski, lonkkamurtuman riski oli 65 % suurempi, yläraajojen murtumien riski

9 % suurempi ja keskivartalon murtumien riski (nikamat, lantio, lonkka) riski 30 % suurempi kuin

painonsa säilyttäneiden ryhmässä. Ryhmässä, jossa paino lisääntyi, yläraajojen murtumariski

kasvoi 10 % ja alaraajojen murtumariski 18 %. Niillä henkilöillä, jotka laihtuivat ilman syytä

(itsestään), lonkkamurtumien riski kasvoi 33 % ja nikamanmurtumien riski 26 %. Jos kyseessä oli

tarkoituksellinen laihduttaminen, alaraajojen murtumariski kasvoi 11 %, kun taas lonkkamurtumariski väheni 15 %.

Yhteenvetona tutkijat toteavat lihomisella, laihtumisella, laihduttamisella on yhteys murtumariskin

muutoksiin. Muutoksella on lähes aina yhteys murtumariskin kasvuun. Ainoa poikkeus oli

lonkkamurtumariski, joka väheni laihdutettaessa tarkoituksella laihtua ( ei laihtuessa).

Simonen: Oppi edellisestä tutkimuksesta on, etteivät suuret painonmuutokset enää vanhemmalla

iällä ole luuston näkökulmasta suotavia.

 

7. Osteoporoosi- ja luustoyhdistysten ja muille asiasta kiinnostuneille tarkoitetut

vuosittaiset osteoporoosia koskevat opinto ja virkistyspäivät Heinolassa

kylpylähotelli Kumpelissa 14 -15.6.2016 (huom ajankohta!!, joka edellisissä

Osteouutisissa oli väärin)

 

Päivien ohjelma on sisällytetty mm seuraavat osteoporoositeemat:

 Mitä uutta osteoporoosista

 K-vitamiini, magnesium, sinkki ja osteoporoosi

 Tarua vai totta lehtikirjoittelussa osteoporoosista

– kaikki ei ole sitä, mitä kirjoitetaan.

 Osteoporoosimurtumat, ehkäisy, hoito (hoidon ennuste mukaan lukien)

 Mitä uutta D- ja K-vitamiinista

 Epätyypilliset murtumat ja leukaluun kuoliot – eräiden luulääkkeiden komplikaatiot. Miten välttää ne.

 Sarkopenia

 Syö oikein ja riittävästi

 Kokemusasiantuntija Jouko Nummisen puheenvuoro

 

Virkistysosioissa vierailemme Heinolan kesäteatterin ensi-illassa katsomassa farssia ”Voi veljet”.

Pääosissa esiintyvät Pertti Sveholm, Risto Kaskilahti ja Kari Heiskanen. Muissa osissa näyttelevät

Sari Puumalainen, Anna-Maija Tuokko ja Eero Saarinen. Kaikki alan ammattilaisia parhaimmasta

päästä. – Väliajalla kahvitarjoilu.

Myös virkistäytyminen hotellin kylpylässä kuuluu ohjelmaan.

Osallistumismaksu 25.3.2016 asti 198 euroa/hlö/ 2 hh huone ja 224 euro/hlö/ 1 hh huone

Osallistumismaksu kattaa ohjelman, kesäteatteriesityksen teatterikahvin, majoituksen, täysihoidon

ja kylpylän käytön hotelli Kumpelissa maksun mukaisesti joko 1 hengen tai 2 hengen huoneessa.

Osallistumismaksu 25.3.2016 jälkeen 205 euroa/hlö/ 2 hh ja 231 euroa/hlö/ 1 hh huone.

Lisävuorokaudet (sisältää aamiaisen ja kylpylän käytön) 2 hh 120 euroa (kaksi henkilöä) ja 102

euroa 1 hh (1 henkil). Lisävuorokaudet maksetaan erikseen suoraan hotellille huoneen

luovutuksen yhteydessä.

Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu Suomen Osteoporoosiyhdistyksen tilille

FI89 8000 1670 4512 94.

HUOM: Ilmoita tilisiirtolomakkeen viestiosassa osallistujan nimi, osoite, puhelinnumero ja

sähköpostiosoite, mahdollisen huonetoverin nimi ja erityisruokavaliosi.

_______________________________________________________________________________

Voit osallistua opinto- ja virkistyspäiville myös ilman majoitusta ja täysihoitoa. Osallistumismaksut

ovat tällöin 1 päivä 20 euroa, molemmat päivät 30 euroa. Jos haluat tulla kesäteatteriin ja juoda

teatterikahvit, lipun hinta on 35 euroa/lippu maksettuna yhdistyksen tilille 25.3.2016 mennessä ja

39 euroa/lippu sen jälkeen. Jos haluat nauttia kahvit ja syödä aterioita hotellissa, maksat niistä

erikseen suoraan hotellille/ravintolalle.

Tervetuloa päiville kuuntelemaan-kysymään-keskustelemaan-pohtimaan-

oppimaan ja virkistäytymään yksin – kaverin kanssa tai – joukolla.

 

Hyvää Uutta Vuotta 2016 kaikille

toivoo Osteouutiset