OSTEOUUTISET 5/2015
on ajankohtaiseen tutkimustietoon pohjautuva tietopaketti
osteoporoosista ja muista terveysasioista niin Suomen
osteoporoosiyhdistyksen kuin muiden osteoporoosi- ja
luustoyhdistysten jäsenille.
Osteouutisten tavoitteena on tukea lukijaa oman terveytensä ja
erityisesti luustoterveytensä huoltamisessa. Osteouutisten tiedot
voivat olla myös hyödyllisiä, kun lukija asioi luustoterveytensä
merkeissä terveydenhuollon asiantuntijoiden luona.
Toimittanut Olli Simonen
1. D-vitamiini lisää lihasvoimaa menopaussin ohittaneilla naisilla
Cangesu työtovereineen tutkivat D-vitamiinin vaikutusta lihasvoimaan 160 brasilialaisella
menopaussin ohittaneella naisella. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 25 µg D-
vitamiinia päivittäin yhdeksän kuukauden ajan ja toinen vastaavasti lumelääkettä.
D-vitamiinia saaneilla veren kalsidiolipitoisuus eli 25(OH)D nousi keskimäärin nousi 45,4 %
( 37,5:stä – 68,8:aan nmol/L ), kun taas lumelääkettä käyttäneillä veren kalsidiolipitoisuus laski
keskimäärin 18,5 % ( 42,3:sta – 34,5:een nmol/L ).
Alaraajojen lihasvoima kasvoi D-vitamiinia käyttäneillä neljänneksellä (25,3 %) yhdeksässä
kuukaudessa, kun taas lumelääkettä käyttäneillä alaraajojen lihasvoima väheni 6,8 %. Tutkimus
on julkaistu tämän vuoden Osteoporosis International tieteellisessä lehdessä ( Osteoporosis Int
2015;26: 2413-21)
Simonen: D-vitamiini sellaisenaan ja liikuntaan yhdistettynä on erittäin hyvä ja toimiva keino
lihasvoiman ja lihasten toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä ja siten tasapainon
hallitsemisessa tilanteesta riippumatta. Ylläkuvatussa tutkimuksessa D-vitamiinin lihasvoimaa
lisäävä vaikutus oli huomattavan suuri ( 25%), suurempi kuin esimerkiksi Luustoviestissä 2/2015
julkaistussa artikkelissa otsikolla ” Liikunta vähentää vakavia kaatumisvammoja”, jossa
isometrinen lihasvoiman lisäys oli 15 %. Tutkimus osoittaa D-vitamiinin olevan erittäin tärkeän
lihasvitamiini.
2. Aminohappojen saanti ja luun tiheys
Aminohapot ovat proteiinien rakenneosasia, joita elimistömme käyttää kudosten rakenteisiin
(esim. lihakset) ja elintoiminnoissa tarvittavien aineiden valmistamiseen (esim. hormonit). Osan
aminohapoista elimistö pystyy valmistamaan itse, osa taas on saatava ruokamme sisältämistä
proteiineista (esim. kalasta)
Jennings työtovereineen tutki aminohappojen (proteiinien) saantia 135 identtisillä kaksosilla.
Identtisillä kaksosilla on sama perimä, jolloin kummankin kaksosen elimistö reagoi ja toimii samalla
tavalla kaikkeen elimistöön kohdistuvaan ”ärsykkeeseen” – esimerkiksi ruoan sisältämiin
proteiineihin.
Jennings työtovereineen havaitsi nikamista mitatun luuntiheyden olevan suuremman sillä
identtisellä kaksosella, jonka ruokavalion proteiini sisälsi enemmän alaniini- ja glysiiniaminohappoja.
Tutkijat analysoivat seuraavaksi 3160 18-70 ikäisen naisen proteiininsaannin ja mittasivat selvästi
suuremmat nikamien ja ranteen luun tiheydet niillä naisilla, joiden proteiinin saanti ruoasta oli
suurempaa. Proteiinien sisältämistä aminohapoista alaniini, arginiini, glutamiini, leusiini, lysiini ja
proliini korreloivat parhaiten parempaan luun tiheyteen. Tutkimus on julkaistu Journal of Bone
and Mineral Research tieteellisessä lehdessä ( J Bone Miner Res 2015; doi:10.1002/jbmr.2703).
Simonen: Luustomme koostuu orgaanisesta perusrungosta, joka on pääosin kollageenia. Luun
mineraaliosa eli kalsiumsuolat kiinnittyvät perusrunkoon kovaksi luuksi. Proteiinien aminohapot
ovat luun perusrungon aineosasia.
3. Riittävä liikunta lapsille vähentää luunmurtumia
Fritz työtovereineen tutki liikunnan ja murtumien välisiä yhteyksiä 3534 kuuden – kahdeksan
vuoden ikäisellä lapsella, joiden liikuntaa ja murtumien ilmaantumisia seurattiin 7 vuoden ajan.
Lapset jaettiin kahteen ryhmään, joista liikuntaryhmän kuuluvat 1339 lasta harrastivat kohtuullista
liikuntaa 40 minuutin ajan joka päivä. Kontrolliryhmään kuuluvat 2195 lasta harrastivat
kohtuullista liikuntaa kerran viikossa 60 minuutin ajan.
Tutkimus- ja kontrolliryhmän murtumien ilmaantumisten ero kasvoi jokaisena liikuntavuotena ja
oli liikuntaryhmässä seitsemän vuoden kuluttua puolet pienempi kuin kontrolliryhmässä. Myös
nikamista mitattu luuntiheys kasvoi enemmän liikunta- kuin kontrolliryhmässä. Tutkimus on
julkaistu Osteoporosis International tieteellisessä lehdessä (Osteoporosis Int 2015;
doi:10.1007/s00198-015-3311-y.)
Simonen: tutkimustulos osoittaa kuinka tärkeätä liikunta on lapsen ja nuoreen luuston kasvun ja
kehityksen kannalta. Paitsi, että luusta tulee liikunnan tuloksena vahvempi, se parantaa liikkuvan
henkilön liikkeen ja tasapainon hallintaa esimerkiksi liukastumistilanteiden varalle.
4. Elimistön happo-emästasapaino ja ruokavalio
Jo vuonna 1987 Lääkintöhallituksen osteoporoosiasiantuntijatyöryhmä kiinnitti huomiota emäs- ja
happotähteisen ruoan luustovaikutuksiin. Vuonna 2013 IOF:n (International Osteoporosis
Foundation) asiantuntijatyöryhmä nosti asian esille raportissaan ”postmenopausaalivaiheen
naisten luuston huolto” (Bone Care for the Postmenopausal Woman, report of International
Osteoporosis Foundation 2013).
IOF:n asiantuntijaraportin mukaan munuaisen toiminnan heikkeneminen vanhemmalla iällä
heikentää munuaisten kykyä suodattaa verestä vetyioneja (lue: erittää happamia aineksia) virtsaan
ja näin ylläpitää elimistömme happoemästapapainoa. Tällä mekanismilla terveelle ikäihmisille voi
kehittyä vähitellen ruokavaliosta riippuen matala-asteinen happomyrkytystila.
Hapan elinympäristö aktivoi ja lisää luun syöjäsolujen (osteoklastien) toimintaa ja samalla
heikentää luun rakentajasolujen (osteoblastien) toimintaa: osteoporoosi etenee. Emäksisessä
ympäristössä tilanne olisi päinvastainen, osteoporoosin eteneminen hidastuu.
Ruokavalintamme joko lisäävät tai vähentävät elimistön happamuutta. Proteiini ja kokojyvävilja
ruokavaliossa tuottavat elimistössä happotähteisiä aineenvaihduntatuotteita ja lisäävät elimistön
happamuutta.
Hedelmien, vihannesten ja muiden kasvisten aineenvaihduntatuotteet ovat taas emästähteisiä ja
vähentävät elimistön happamuutta.
Proteiinit koostuvat aminohapoista. Aminohapoista osa sisältää rikkiä. Elimistössä rikki muuttuu
rikkihapoksi, joka on hapan. Viljanjyvätuotteet sisältävät fytiinihappoa, joka on hapan ja joka sitoo
suolessa ruoassa olevan sinkin, kuparin, raudan ja kalsiumin imeytymättömäksi fytaattisuolaksi ( =
esim kalsium ei imeydy suolesta ). Fytaatit hajoavat kuitenkin hapattamisen, idättämisen, liotuksen
ja hiivakäymisen aikana, joten esimerkiksi leipä ei Leipätiedotus ry:n mukaan estä edellä
mainittujen metallien ja kivennäisaineiden imeytymistä. Myös ryynien liottaminen ennen puuroksi
keittämistä hajoittaa fytaatteja.
Lopuksi raportissa ehdotetaan ratkaisuksi elimistömme happo-emästasapainon hallintaan
liiallisen proteiini- ja viljanjyvätuotteiden käytön välttämistä, mutta ennen kaikkea hedelmien,
vihannesten ja kasvisten käytön lisäämistä.
Simonen: Suomalaiset viralliset ravitsemussuosituksemme ovat linjassa em raportin kanssa (ks
kuva).
On muistettava, että proteiinit ovat elintärkeitä ravintoaineita elimistömme kunnon ja toiminnan
kannalta läpi elämämme, vanhuudessakin. Ikääntyvän ihmisen tulee ravitsemussuositusten
mukaan saada ruoastaan joka päivä proteiinia 1-1,2 g/painokilo, ei enempää eikä vähempää.
Hedelmien, vihannesten ja kasvisten saantia koskeva ravitsemusneuvottelukunnan päivittäinen
saantisuositus on 0,5 kg/päivä. Esimerkiksi kreikkalaiset syövät päivittäin keskimäärin 1,2 kg
hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia, mitä esimerkkiä suomalaistenkin olisi suotavaa seurata.
5. Lääkeaineiden sivuvaikutusilmoitukset vuonna 2014
Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskukselle (FIMEA) tehtiin vuonna 2014 1 847 ilmoitusta
lääkkeiden haittavaikutuksista.
Haittavaikutusilmoituksista noin 62 % oli peräisin lääkäreiltä, 10 % apteekkihenkilökunnalta, 9 %
terveyden- tai sairaanhoitajilta ja 19 % lääkkeiden käyttäjiltä. Epäiltyjä vaikuttavia aineita oli
yhteensä 492, joista 92 %:sta saatiin enintään kymmenen ja 67 %:sta enintään kolme ilmoitusta
Epäiltyjä haittavaikutuksia ilmoitettiin yhteensä 6 540 kappaletta. Yhdessä ilmoituksessa
ilmoitettiin keskimäärin 3,5 haittavaikutuksesta, joskin määrä vaihteli suuresti. Ilmoituksista
78 %:ssa ainakin yksi kuvatuista haittavaikutuksista oli luokiteltu vakavaksi. Eniten ilmoitettiin
yleisoireista, lääkkeen antopaikkaan kohdistuvista oireista sekä hermostoon kohdistuvista haitoista
6540 haittavaikutusta tarkoittaa 18 haittavaikutusta jokaisena vuoden päivänä. Kun Fimean
tukkumyynnin perusteella arvioima lääkkeiden käyttö päivää kohden oli 9,6 miljoonaa
vuorokausiannosta, haittavaikutuksia ilmeni yksi 530 000 syötyä lääkeannosta kohden. Luku on
pieni ja osoittaa lääketurvallisuutemme tason olevan korkea.
Eniten ilmoituksia tehtiin psykoosilääkkeistä (klotsapiini ja olantsapiini) sekä syöpälääkkeistä ja
immuunivasteen muuntajista (mm. rituksimabi, bevasitsumabi, kapesitabiini, fingolimodi,
infliksimabi ja etanersepti). Lisäksi yksittäisistä lääkeaineista yli 20 ilmoitusta saatiin
levonorgestreelikierukasta, osteoporoosilääke denosumabista, suoleen annosteltavasta
levodopakarbidopavalmisteesta, antikoagulantti rivaroksabaanista, neuropaattisen kivun, epilepsian
ja ahdistuneisuushäiriön hoitoon käytettävästä pregabaliinista, korvaushoidossa käytettävästä
uprenorfiinista ja -naloksonista, rtg-varjoaine iomeprolista ja levofloksasiiniantibiootista.
Osteoporoosilääke denosumabista (Prolia®, Xgeva®) tehtiin 40 ilmoitusta. Prolia käytetään
tavanomaisen osteoporoosin hoitoon, Xgevaa taas patologisten murtumien ehkäisemiseen syöpää
sairastavilla potilailla, joilla on luustometastaaseja. Haittavaikutusilmoituksista suurin osa koski
Xgevan aiheuttamia leukaluun kuoliota. Tähän on luonnollinen selitys, sillä Xgeva sisältää
vaikuttavaa ainetta denosumabia 120 mg/käyttöannos. Prolia sisältää taas denosumabia 60mg/käyttöannos.
Edellistä annostellaan joka neljäs viikko ja jälkimmäistä kerran puolessa vuodessa.
Kun vuodessa on 52 viikkoa, Xgevaa käyttävä potilas saa elistöönsä vuoden aikana 1560 mg
denosumabia, kun proliaa käyttävä saa elimistöönsä samaa ainetta 120 mg. Xgevaa käyttävä
potilas saa siten 13 kertaa suuremman annoksen kuin pelkkää osteoporoosia sairastava potilas.
Myös yhtenä syynä siihen, miksi Prolia ja Xgeva pääsivät haittavaikutuslistoille lienee se, että
niiden markkinaosuus on osteoporoosilääkeryhmässä suurin
Tiedot v 2014 lääkkeiden sivuvaikutuksista julkaistiin Fimean SIC! lehdessä 2/2015.
6. Painon lisäys (lihominen) ja lasku (laihtuminen) lisäävät menopaussin ohittaneen
naishenkilön murtumavaaraa.
Crandall työryhmineen julkaisi British Medical Journalissa tämän vuoden (2015) tammikuussa
tutkimuksen painon muutosten yhteydestä erityyppisiin murtumariskeihin (riski saada murtuma).
Tutkimuksessa seurattiin 120566 vaihdevuodet ohittaneen naisen painonvaihtelua ja murtumien
ilmaantumista keskimäärin 11 vuoden ajan vuosina 1993-2013. Seurantatutkimukseen osallistui
kaikkiaan 40 kliinistä tutkimuskeskusta Yhdysvalloissa. Seurannan alkaessa naiset olivat 50-79
vuotta vanhoja (keskimääräinen ikä 63,3 vuotta).Painonmuutoksen kriteeriksi määriteltiin: painon
muutos 5 % sisällä= paino ennallaan, painon lasku suurempi kuin 5 % = painon lasku (laihtuminen),
painon lisäys suurempi kuin 5 % = painon nousu (lihominen). Tutkittavat itse pitivät kirjaa painonsa
muutoksista ja murtumistaan. Murtumatietojen oikeellisuus varmistettiin tutkittavan henkilön
sairauskertomusasiakirjoista.
11 vuoden seuranta-aikana 79 279 (65,6 %) tutkimukseen osallistuneen naisen paino pysyi
ennallaan, 18 266 (15,2 %) paino laski ja 23021 (19 %) paino nousi.
Ryhmässä, jossa paino laski, lonkkamurtuman riski oli 65 % suurempi, yläraajojen murtumien riski
9 % suurempi ja keskivartalon murtumien riski (nikamat, lantio, lonkka) riski 30 % suurempi kuin
painonsa säilyttäneiden ryhmässä. Ryhmässä, jossa paino lisääntyi, yläraajojen murtumariski
kasvoi 10 % ja alaraajojen murtumariski 18 %. Niillä henkilöillä, jotka laihtuivat ilman syytä
(itsestään), lonkkamurtumien riski kasvoi 33 % ja nikamanmurtumien riski 26 %. Jos kyseessä oli
tarkoituksellinen laihduttaminen, alaraajojen murtumariski kasvoi 11 %, kun taas lonkkamurtumariski väheni 15 %.
Yhteenvetona tutkijat toteavat lihomisella, laihtumisella, laihduttamisella on yhteys murtumariskin
muutoksiin. Muutoksella on lähes aina yhteys murtumariskin kasvuun. Ainoa poikkeus oli
lonkkamurtumariski, joka väheni laihdutettaessa tarkoituksella laihtua ( ei laihtuessa).
Simonen: Oppi edellisestä tutkimuksesta on, etteivät suuret painonmuutokset enää vanhemmalla
iällä ole luuston näkökulmasta suotavia.
7. Osteoporoosi- ja luustoyhdistysten ja muille asiasta kiinnostuneille tarkoitetut
vuosittaiset osteoporoosia koskevat opinto ja virkistyspäivät Heinolassa
kylpylähotelli Kumpelissa 14 -15.6.2016 (huom ajankohta!!, joka edellisissä
Osteouutisissa oli väärin)
Päivien ohjelma on sisällytetty mm seuraavat osteoporoositeemat:
Mitä uutta osteoporoosista
K-vitamiini, magnesium, sinkki ja osteoporoosi
Tarua vai totta lehtikirjoittelussa osteoporoosista
– kaikki ei ole sitä, mitä kirjoitetaan.
Osteoporoosimurtumat, ehkäisy, hoito (hoidon ennuste mukaan lukien)
Mitä uutta D- ja K-vitamiinista
Epätyypilliset murtumat ja leukaluun kuoliot – eräiden luulääkkeiden komplikaatiot. Miten välttää ne.
Sarkopenia
Syö oikein ja riittävästi
Kokemusasiantuntija Jouko Nummisen puheenvuoro
Virkistysosioissa vierailemme Heinolan kesäteatterin ensi-illassa katsomassa farssia ”Voi veljet”.
Pääosissa esiintyvät Pertti Sveholm, Risto Kaskilahti ja Kari Heiskanen. Muissa osissa näyttelevät
Sari Puumalainen, Anna-Maija Tuokko ja Eero Saarinen. Kaikki alan ammattilaisia parhaimmasta
päästä. – Väliajalla kahvitarjoilu.
Myös virkistäytyminen hotellin kylpylässä kuuluu ohjelmaan.
Osallistumismaksu 25.3.2016 asti 198 euroa/hlö/ 2 hh huone ja 224 euro/hlö/ 1 hh huone
Osallistumismaksu kattaa ohjelman, kesäteatteriesityksen teatterikahvin, majoituksen, täysihoidon
ja kylpylän käytön hotelli Kumpelissa maksun mukaisesti joko 1 hengen tai 2 hengen huoneessa.
Osallistumismaksu 25.3.2016 jälkeen 205 euroa/hlö/ 2 hh ja 231 euroa/hlö/ 1 hh huone.
Lisävuorokaudet (sisältää aamiaisen ja kylpylän käytön) 2 hh 120 euroa (kaksi henkilöä) ja 102
euroa 1 hh (1 henkil). Lisävuorokaudet maksetaan erikseen suoraan hotellille huoneen
luovutuksen yhteydessä.
Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu Suomen Osteoporoosiyhdistyksen tilille
FI89 8000 1670 4512 94.
HUOM: Ilmoita tilisiirtolomakkeen viestiosassa osallistujan nimi, osoite, puhelinnumero ja
sähköpostiosoite, mahdollisen huonetoverin nimi ja erityisruokavaliosi.
_______________________________________________________________________________
Voit osallistua opinto- ja virkistyspäiville myös ilman majoitusta ja täysihoitoa. Osallistumismaksut
ovat tällöin 1 päivä 20 euroa, molemmat päivät 30 euroa. Jos haluat tulla kesäteatteriin ja juoda
teatterikahvit, lipun hinta on 35 euroa/lippu maksettuna yhdistyksen tilille 25.3.2016 mennessä ja
39 euroa/lippu sen jälkeen. Jos haluat nauttia kahvit ja syödä aterioita hotellissa, maksat niistä
erikseen suoraan hotellille/ravintolalle.
Tervetuloa päiville kuuntelemaan-kysymään-keskustelemaan-pohtimaan-
oppimaan ja virkistäytymään yksin – kaverin kanssa tai – joukolla.
Hyvää Uutta Vuotta 2016 kaikille
toivoo Osteouutiset