OSTEOUUTISET 4/2015

Kategoria: Osteouutiset | 0

OSTEOUUTISET 4/2015

(ajankohtaiseen tutkimustietoon pohjautuva tietopaketti

osteoporoosista ja omasta terveydestään kiinnostuneille Suomen

osteoporoosiyhdistyksen, muiden osteoporoosi- ja

luustoyhdistysten jäsenille; Osteouutisten tavoitteena on jakaa

lukijoilleen uusinta tutkittua käytännön tietoa, jotta lukija osaa pyytä

hoitavalta lääkäriltään ja terveyden hoidon ammattilaiselta parasta

mahdollista tutkimusta ja hoitoa)

Toimittanut Olli Simonen

Osteouutisten tässä numerossa keskitytään käsittelemään Osteoporoosin Käypä hoito – suosituksen

osteoporoosin diagnostiikkaa koskevia suosituksia.

 

Osteoporoosin diagnostiikka

Luun lujuuden mittaus ja arviointi

Luun lujuus eli rasituskestävyys on luun muodon, mikrorakenteen, mineraalipitoisuuden (=luun

mineraalitiheys), orgaanisen tukirangan kollageenin rakenteen, mikrovaurioiden (mikromurtumat) ja luun

uusiutumisnopeuden summa. Luun mineraalitiheys selittää 60-80 % luun lujuudesta. Tällä perusteella osteopenian

ja osteoporoosin diagnostiikka perustetaan luun tiheysmittaustulokseen.

Osteopeniassa ja osteoporoosissa luun mineraalipitoisuus (luun tiheys) ja luun orgaanisen tukirangan määrä ovat

vähentyneet luun uusiutumisesta huolehtivien luun hajottaja- ja rakentajasolujen toiminnan tasapainon rikkouduttua.

Osteoporoosimurtuma on käytännössä selkeä luun lujuuden mittari sekä osteoporoosin diagnostiikassa että hoidon

tehon seurannassa (hoito tehoaa, jos murtumia ei ilmaannu). Itsestään tai vähäisen rasituksen seurauksena syntynyt

nikamanmurtuma 70 v + potilaalla on käypä hoito – suosituksen mukaan selkeä osteoporoosin seuraus ja sellaisenaan

jo riittävä peruste luulääkehoidon aloittamiselle.

Luun tiheysmittaus on toistaiseksi ainoa käytössä oleva keino tunnistaa osteoporoosi, jos potilaalla ei ole tai ei ole ollut osteoporoosille

tyypillisiä murtumia. Jos luun tiheysmittauksen arvo ( T-luku eli T- score) on pienempi kuin -2.5 , esimerkiksi -3,1, kyseessä on

osteoporoosi ja murtumavaara. Jos mittausarvo on välillä -1…-2,5 kyseessä on osteopenia.

Osteoporoosin riskin suuruutta on myös mahdollista arvioida osteoporoosin riskitekijöiden perusteella ja aloittaa lääkehoito

riskiarvion perusteella. Tavallisimpia riskitekijöitä ovat ikä, potilaan aiemmat murtumat, murtumat suvussa, paino/pituussuhde=BMI,

pituuden lyheneminen, ryhtimuutos, monet sairaudet ja lääkehoidot.

Maailman Terveysjärjestön (WHO) tuella on valmisteltu ja käytössä kansainvälinen tietokonepohjainen osteoporoosin

murtumariskilaskuri FRAX. Se on niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin asiasta kiinnostuneiden käytettävissä internetissä.

Frax laskee osteoporoosimurtumien yleisen riskin ja lonkkamurtumariskin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Jos edellinen riski on 20 % tai suurempi tai lonkkamurtumariski 3 % tai suurempi, on luulääkehoito perusteltu.

Näin löydät ja käytät Frax laskuria tietokoneellasi:

Googleta sana Frax, sen avauduttua klikkaa sitä kuvaruudulla näkyvää FRAX – The University of Sheffield

vaihtoehtoa(Sheffiedin Yliopisto Englannissa vastaa laskurin toiminnasta), jossa selitysteksti on englanninkielinen.

Klikkaa tämän jälkeen maanosaluettelosta Eurooppaa ja avautuvasta maaluettelosta Suomea. Laskuri avautuu suomenkielisenä.

Vastaa laskurin kysymyksiin ja paina kuvaketta laske, saat silmänräpäyksessä vastauksen kuvaan ilmestyvään punaiseen laatikkoon.

Sen kohta major osteoporotic kohta ilmoittaa sinun osteoporoottisten murtumien yleisen riskin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Sen alapuolella laskuri ilmoittaa hip fracture eli lonkkamurtumam riskisi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Klikkaa sen jälkeen

punaisen laatikon vasemmassa alakulmassa olevaa kohtaa suositus. Tämä avaa kuvaruudulle värillisen piirroskuvan, johon

on merkitty murtumariskisi ikäsi mukaiseen kohtaan valkoisella x merkillä.

Jos riskisi x sijaitsee kuvan vihreällä alueella (murtumariski matala), murtumariskisi on vähäinen ja sen ehkäisyyn riittävät

luun terveyttä tukevat elintavat: riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, riittävä liikunta, tupakoimattomuus ja alkoholin käyttö

enintään annos/päivä. Risksii on syytä arvioida jatkossa uudelleen 3-5 vuoden välein. Jos riski x sijaitsee keltaisella alueella

(murtumariski keskitasoa), laskuri suosittelee luuston tiheysmittausta (BMD) ja sen tuloksen perusteella tarpeellisia toimenpiteitä.

Jos riskisi sijaitsee punaruskealla/punaisella alueella (murtumariski suuri), laskuri suosittelee luulääkehoitoa. Sekä keltaisen että

punaruskean/punaisen alueen riski edellyttää hakeutumista lääkärin pakeille.

Osteoporoosin diagnostiikassa ja hoidossa tarpeelliset laboratoriotutkimukset (= veri- ja virtsakokeet) käypä hoito-suosituksen mukaan

Kun potilasta tutkitaan sen selvittämiseksi, onko hänellä osteoporoosia , osteopeniaa vai ei, ensimmäiset perustutkimukset ovat:

– lasko eli senkka

– perusverenkuva

– plasman ionisoituneen kalsiumin määrä

– plasma alkaalinen fosfataasi (AFOS)

– miehiltä aamulla otetun plasmannäytteen testosteronipitoisuus

– seerumin D-vitamiinipitoisuuden (25(OH)D) määritys sekä alkututkimuksena että osteoporoosin

hoidossa seurantatutkimuksina

Lisätutkimuksia tehdään epäiltäessä jotakin sairautta osteoporoosin aiheuttajaksi tai jos

peruslaboratoriotutkimusissa ilmenee poikkeavuuksia . Näitä ovat esimerkiksi

– transglutamaasi vasta-aineet epäiltäessä keliakiaa

– kilpirauhasen toimintakokeet epäiltäessä kilpirauhasten sairauksia

– dexametasonikoe lisämunuaisen toimintahäiriötä epäiltäessä

– virtsan proteiinien elektroforeesi epäiltäessä esimekiksi imukudoksen vaikeita sairauksia

Luulääkehoitojen tehoa ja vaikutusta voidaan mitata ja arvioida erityistilanteissa luun hajoamista ja

rakentumista mittaavilla merkkiainemäärityksillä, joita toistaiseksi on käytössä vain erikoispoliklinikoilla.

Käypä hoito suosituksen vanhemmassa versiossa merkkiaineiden käyttöä suositeltiin. Niillä voidaan varmistaa

hoidon toimivuus ja epäsuorasti herättää epäilys vakavista sairauksista, jotka aiheuttavat sekundaarisesti osteoporoosia.

 

KÄYPÄ HOITO – SUOSITUKSESSA KANNATTAA ERITYISTÄ HUOMIOTA KIINNITTÄÄ D-

VITAMIINIMÄÄRITYKSIÄ KOSKEVAAN SUOSITUKSEEN JA OTTAA ASIA TARVITTAESSA ESILLE KESKUSTELUSSA

HOITAVAN LÄÄKÄRIN KANSSA, SILLÄ D-VITAMIINIMÄÄRITYS KUULUU JA ON YKSI OSTEOPOROOSIDIAGNOSTIIKKAAN

KUULUVA OLENNAINEN PERUSTUTKIMUS. SE ON MYÖS YKSI OLENNAINEN OSTEOPOROOSIN HOIDON SEURANTATUTKIMUS.

 

Tarkempaa tietoa eräistä perustutkimuksista:

 

Alkaalinen fosfataasi

Plasman alkaalisen foosfataasin pitoisuuden tulee olla aikuisilla ( 18 v joskus täyttäneillä)

35-105 U/L (=yksikköä/L). Huom: Alle 18 vuotiaiden viitearvot poikkeavat suurestikin

aikuisten arvoista ja on määritelty kullekin ikäryhmälle erikseen.

Aikuisilla plasman alkaalisen fosfataasin (P -AFOS) pääosa on pääosin maksa- (n. 60%) ja

luustoperäistä (n. 40%) fosfataasia. Kasvuikäisillä nuorilla luustoperäinen alkaalinen

fosfataasi on vallitseva muoto. Myös vanhuksilla luutyyppisen alkaalisen fosfataasin osuus

kasvaa.

Luustoperäinen alkalinen fosfataasi nousee tiloissa, joissa esiintyy lisääntynyttä

osteoblastien (luun rakentajasolujen) aktiivisuutta. Korkeimmat aktiviteetit (10 – 25 –kertainen normaaliarvoon verrattuna)

esiintyvät Pagetin taudissa ja osteogeenisessa luusarkoomassa. Riisitaudissa, luustometastaaseissa, osteomalasiassa

(vanhusten riisitauti) ja hyperparatyreoosissa esiintyy kohtalaisesti kohonnutta aktiviteettia (2 – 4 -kertainen).

Plasman ionisoituneen kalsiumin määrä

Aikuisilla plasman kokonaiskalsiumin määrä on 18 ikävuoden jälkeen 2.15 – 2.51 mmol/L

Kokonaiskalsiumin aktiivinen kalsiumosa on inonisoitunut kalsium ja se pitoisuus plasmassa tulee olla aikuisilla ja yli 4 v lapsilla 1,16 – 1,3 mmol/L.

Puolet verenkierrossa olevasta kalsiumista on ionisoituneessa muodossa, jossa muodossa kalsium

on luuston ja muun elimistön käytettävissä.

Hyperkalsemiaa eli viitearvoa korkeampia pitoisuuksia esiintyy lisäkilpirauhasen ylitoiminnassa, A- ja D-vitamiinien yliannostuksessa,

Pagetin taudissa, monien pahanlaatuisten kasvaimien yhteydessä etenkin, jos niihin liittyy luustometastaaseja, myeloomassa ja

lievästi kohonneita pitoisuuksia esiintyy kilpirauhasen ylitoiminnassa, sarkoidoosissa, lisämunuaisen toiminnan vajauksessa,

immobilisaation yhteydessä (esim vuodepotilaat) ja tiatsidi nesteenpoistolääkkeitä käytettäessä.

Hypokalsemiaa eli viitearvoa matalampia pitoisuuksia esiintyy lisäkilpirauhasen alitoiminnassa, D-

vitamiinin puutteessa, virtsamyrkytyksessä (uremia). Lievästi alentuneita pitoisuuksia ilmenee taas

erilaisissa suolen imeytymishäiriöissä, äkillisessä haimatulehduksessa, magnesiumin puutteessa ja

liiallisessa fosfaatin saannin seurauksena. Yleisin hypokalsemian syy on kuitenkin hypoalbuminemia eli merkittävimmän

veren seerumin proteiiniosan albumiinin vähetessä.

 

Osteoporoosi- ja luustoyhdistysten ja muille asiasta kiinnostuneille

tarkoitetut vuosittaiset osteoporoosia koskevat opinto ja virkistyspäivät

Heinolassa kylpylähotelli Kumpelissa 14-15.6.2016

Päivien ohjelma on sisällytetty mm seuraavat osteoporoositeemat:

 Mitä uutta osteoporoosista

 K-vitamiini, magnesium, sinkki ja osteoporoosi

 Tarua vai totta lehtikirjoittelussa osteoporoosista – kaikki ei ole sitä, mitä kirjoitetaan.

 Osteoporoosimurtumat, ehkäisy, hoito (hoidon ennuste mukaan lukien)

 Mitä uutta D-vitamiinista

 Epätyypilliset murtumat ja leukaluun kuoliot – eräiden luulääkkeiden komplikaatiot. Miten välttää ne.

 Sarkopenia

 Syö oikein ja riittävästi

 Kokemusasiantuntija Jouko Nummisen puheenvuoro

Virkistysosioissa vierailemme Heinolan kesäteatterin ensi-illassa katsomassa farssia ”Voi veljet”.

Pääosissa esiintyvät Pertti Sveholm, Risto Kaskilahti ja Kari Heiskanen. Muissa osissa näyttelevät

Sari Puumalainen, Anna-Maija Tuokko ja Eero Saarinen. Kaikki alan ammattilaisia parhaimmasta

päästä. – Väliajalla kahvitarjoilu.

Myös virkistäytyminen hotellin kylpylässä kuuluu ohjelmaan.

Osallistumismaksu 25.3.2016 asti 198 euroa/hlö/ 2 hh huone ja 224 euro/hlö/ 1 hh huone

Osallistumismaksu kattaa ohjelman, kesäteatteriesityksen teatterikahvin, majoituksen, täysihoidon

ja kylpylän käytön hotelli Kumpelissa maksun mukaisesti joko 1 hengen tai 2 hengen huoneessa.

Osallistumismaksu 25.3.2016 jälkeen 205 euroa/hlö/ 2 hh ja 231 euroa/hlö/ 1 hh huone.

Lisävuorokaudet (sisältää aamiaisen ja kylpylän käytön) 2 hh 120 euroa (kaksi henkilöä) ja 102

euroa 1 hh (1 henkil). Lisävuorokaudet maksetaan erikseen suoraan hotellille huoneen luovutuksen yhteydessä.

Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu Suomen Osteoporoosiyhdistyksen tilille

FI89 8000 1670 4512 94.

Huom: Tilisiirtolomakkeen viestiosassa ilmoita osallistujan nimi, osoite, puhelinnumero ja

sähköpostiosoite ja mahdollisen huonetoverin nimi. Ilmoita myös erikoisruokavaliosi.

Tervetuloa päiville kuuntelemaan-kysymään-keskustelemaan-pohtimaan-

oppimaan ja virkistäytymään yksin – kaverin kanssa tai – joukolla.